Lellilapsi :)

Voi tuota Brellaa, miten se onkaan emon suosikki. Annoin pennuille ja Rialle tässä illalla luita. Pennut kävivät isojen ydinluiden kimppuun ja Ria varasi itselleen sen kaikista syötävimmän, ja meni omalle pedilleen sitä syömään. Kohta havahduin, kun Rian pedillä touhusi joku musta :o BRELLA!!

Brella sai syödä samasta luusta mutta kuvaaja sai kunnon mulkaisut :D

Sulassa sovussa - äiti ja suosikkitytär Brella.

Bryja ihan turhaan kuikuilee - se ei ole oppinut vielä nousemaan emon pedille, ja lattialla emo murisee muut pennut luiltaan pois.

Hassua, että koiratkin osaavat ottaa suosikkeja?!

Jos muuten webbikamerasta ihmettelet, ettei pennuilla ole enää sanomalehtiä, voin kertoa, että niitä on. Olen vain siirtänyt sanomalehtialueen mahdollisimman kauas nukkumapaikasta, jotta koiran luontainen siisteyskäsitys vahvistuisi. Pennut osaavat yleensä kipittää sanomalehdelle pissille ja kakalle, ja lattiaa luututaan ohimenneiden osumien vuoksi useasti päivässä ( myös sanomalehtien alta ). En voi käsittää ( vaikka hyvin suurpiirteinen siivooja olenkin yleensä, ainakin kaiken tavaran paikoillaan olemisen suhteen ), miten jotkut koirankasvattajat saattavat pitää pentuja päivätolkulla sisällä liassa ja suoranaisessa sonnassa, lisäten vain sanomalehtiä ja poistaen ne lähes lapiolla vasta, kun ne ovat läpeensä pissityt ja kakitut. Ja mieluummin pesevät pennuista "sitä ihteään" pois sitten kun näyttävät niitä vieraille. Toivottavasti sellaiset koirankasvattajat ovat jo lopettaneet kasvatustoimintansa - ei voi olla koiranpennun sisäsiisteydellekään hyväksi elää jatkuvassa pissin ja kakan käryssä, saati että se tekisi koiranpennun terveydelle hyvää.

Petitarvikkeet vaihdetaan heti kun ne likaantuvat, usein pari kertaa päivässä, sanomalehdet vaihdetaan usein, kakkakikkareet kerätään vielä useammin, lattia pestään vähintään kaksi tai kolme kertaa päivässä ja pennut pysyvät puhtaina ja toivottavasti ymmärtävät parhaalla mahdollisella tavalla siistin sisäkoiran systeemit.

Mutta Brella on äidin kulta. Olisiko tämä jokin enne?

Äidin tyttö ja iskän tyttö

Pentuaitauksessa kaikki hyvin. Pennut olisivat valmiita ottamaan haltuun kokonaan ja ainiaaksi koko meidän alakerran, mutta valitettavasti Ossi-yksivuotiaan vuoksi niiden elintilaa pitää päivisin rajoittaa. Mutta kun ne pääsevät vapaiksi koko alakertaan, mikään ei niitä pidättele poissa kissan raapimapuun alaosista, eteisestä tai tietokonehuoneesta. Ne sujuvasti työntelevät Jorin traktorileluja ( kuka sanoo, että koirat saisivat leikkiä vain koirille tarkoitetuilla leluilla?? - Vakavasti kuitenkin kehoitamme uusia koteja varmistamaan, että koiralle ON ikiomia leluja; lasten barbeilta lähtee helposti päät, kädet ja hiukset, traktoreiden renkaita varmasti tullaan pureskelemaan jne. jos lelujen luultaisi olevan yhteisiä! ), nappaavat yhden jos toisen lattialla lojuvan pehmolelun tai suurensuuren, isommille koirille tarkoitetun solmunarun. Tai keppihevosen ;)

Tytöt keppihevosen kimpussa. Brella näkyy kokonaan.

Pentujen luonteista on tullut enemmän esille. Bolli - on nimensä veroinen suuri, vahva mies, jos luonnetta arvioidaan ja jätetään huomioimatta se, että se on pentueen siroin ja pienin ;)

Bollia kutittaa :)

Brellir, jota jo tässä yhdessä vaiheessa "kauhistelin" päällepäsmäriksi, näyttää tasoittuneen. Bolli se on, joka on aina ja ensimmäisenä joka paikassa, juoksee keilapallon lailla toiset pennut kumoon, haukkuu ja paukkuu päällimmäisenä. Liekö muut kiusanneet sitä pikkuiseksi, ja se on päättänyt sisuuntua? Brellir on kyllä topakka, mutta mikään riidanhaastaja eikä enää oikein päällepäsmärikään se ei ole. Se on sopivan vahva tuleva lapsiperheen koira Lahteen :) Siitä tulee Pekka perheen pienimmäinen.

Ja Pekka ( Brellir ) tahtoo kiivetä emon sänkyyn.

Bryja on tasapainoinen, reipas ja sopivan riehakas. Se ei ole alimmainen eikä ylimmäinen, vaan sopivasti siitä keskeltä. Se miettii ennenkuin toimii, mutta on hyvin rohkea ja kontaktihakuinen. Bryja on valittu Aina Valpas-sijoitusnartuksi ja se lähtee punomaan "noituuksia" ( sen nimi tarkoittaa islantilaisessa mytologiassa noitaa ) Lapinlahdelle nuoren parin koiraksi. Bryjan tulevaa lempinimeä emme vielä tiedä, mutta tuskin tälle tyttöselle nimi on yhtään vaikeaa opetella.

Kuin kaksi marjaa - iskän tyttö Bryja vasemmalla ( näyttää naamasta samalta kuin Källi pentuna ) ja äidin tyttö Brella oikealla.

Brella on äidin tyttö. Se on luonteeltaan kuin Ria pienenä: aktiivinen ja osallistuvainen, reagoiva ja reipas. Se tarkkailee ihmisiä oppiakseen mahdollisimman kaiken ja se haastaa jatkuvasti ihmisen kekseliäisyyden. Se protestoi sekä Ria-emolle, että meille ihmisille, jos se suljetaan pentuaitaukseen hetkeä liian aikaisin, se muistaa kertoa mielipiteensä Hyvin Kuuluvalla Pienen Koiranpennun Äänellä, mutta mikään rettelöitsijä ei sekään ole. Se on vain Hyvin Paljon Virtaa Omaava Pieni Koira. Se tuijottaa suoraan silmiin ja voi melkein nähdä sen ajatuskuplan pään yläpuolella. Se pyytää ja saa äidiltä ylimääräiset huikat tissistä, vaikka ketään muuta Ria ei päästä pitkäksi aikaa tisuja enää repimään. Se pyytää päästä emon pedille ja näyttää siltä, että Ria pyytelee siltä anteeksi, kun ei osaa nostaa lastaan erikosipaikalla viereensä.

Äidin rakas Brella.

Bryja riehuu emon kanssa.

Ja Brella ottaa maitoa vaikka selällään kyydissä maaten. :o

Barmista unohtui laittaa kuvia:

Pikku-Barmi ihanuus on aivan hellyttävä paketti. Ja vielä ilman ikiomaa kotia ja sydäntä valloitettavaksi!

Ne ovat jo ihan oikeita koiria.

Pekka ei katso kameraan, koska sen ei tarvitse enää hurmata ketään - Bolli tähyilee erään tietyn ihmisen suuntaan ja Barmi tahtoo nähdä ikioman ihmisensä, joka ei ole vielä ilmoittautunut!

Ja Ilon masu jo pullottaa - nisät ovat punaiset. Jippii!!

Emo neuvoo elämää

Ensin syödään emon kanssa kilpaa ( Bolli )

Sitten keskustellaan ruuan jälkeen ( Bryja )

Sitten pestään masu ( Bolli )

Ja sitten leikitään ( Bolli )

Kiitos kuvista Saralle ( Kumpulainen )!! Ei liene vaikea arvata, kuka pennuista on Saran suosikki ;)

Ria-emo kävi tänään kaupungilla ostoksilla Källin kanssa ( Musti ja Mirri ) ja shoppailureissulta tarttui mukaan lämpöiset tekniset fleeceasut molemmille. Oltiin sitä sitten niin topakoita kaupungilla :) On ollut pakko keksiä Rialle vähän jotain muuta tekemistä, sillä sen utareet ovat edelleen kuin lypsylehmällä ( huippuemo siis, maitoa olisi ollut vaikka ylimääräisillekin pennuille ), ja koska pennut täyttävät maanantaina jo 6 viikkoa ja lentävät pesästä kahden viikon päästä, on maidontuotannon jo pikku hiljaa vähennyttävä. Pentujen kulmahampaat ovat kasvaneet tosi piikikkäisiin mittoihin eikä Ria kovin pitkiä aikoja viihdykään lapsiaan imettelemässä.

Ihanaa, että Ria on jo hieman rentoutunut äidin hommistaan ja leikkii jo ihan tasavertaisena pentujensa kanssa. Samoin isukki-Källi on pentujensa suosiossa. Ruusun mielestä vain pentujen hoitoa ei ole luotu isukille, ja se koittaa murisemalla saada pidettyä Källin kaukana lapsista, siinä kuitenkin onnistumatta. Ruusu itse murisee myös pennuille, mutta taitavat pennut oman vastustamattoman charminsa tietää, eivätkä ne välitä Ruusun yrityksistä näytellä hapanta tätiä.

Laitetaanpas tähän loppuun vielä muutamia pentukuvia keväältä 2005:

Kuvissa on siis näiden Aina Valpas B-pentujen isä Källi :) Aika pieni sekin on joskus ollut ;) Alimmassa kuvassa on myös kissa Pilli.

Rakas Ria, ihana emo ja mukava koira *pusu*

Puhdasta Iloa!

Käytiin äsken ultrassa 18.-21.9. astutetun paimensukuisen lapinkoiran Eidalun Ilon eli Ilon kanssa ja Ilon masussa näkyi pentuja - eli se ON TIINE :)))))))))) Tämä onni tuntuu uskomattomalta kaiken sen paimensukuisiin Aina Valpas-pentuihin liittyneen epäonnen ( Ryynin astuttelut 7 kertaa, Ilon viimejoulukuinen tyhjäksi jääminen ) jälkeen.

Pentujen odotetaan syntyvän viikolla 47 - ja luovutetaan sitten tammikuun lopulla 2010. Otamme kuvia Ilosta tässä piakkoin.

Samalla kävi myös Aina Valpas B-pentue mikrosirutuksessa hienosti ja reippaasti. Emo-Ria oli autossa mukana, mutta eläinlääkärille pennut matkasivat rohkeasti viiden sakissa ilman äitiä ( kuljetuskopassa ). Pennut saivat osakseen ihastelua ja eläinlääkärikin totesi emolla riittäneen superhyvin maitoa, kun pennut ovat pulskia ja rotevia :) Varsinainen eläinlääkärintarkastus tehdään vielä ennen luovutusta reilun 7-viikkoisina, jotta nähtäisiin urospentujen kivesten laskeutumistilanne paremmin. Yksikään pentu ei vastustellut mikrosirun laittoa, tosin Brella ja Brellir protestoivat äänekkäästi mokomaa piikkiä jälkeenpäin.

5 viikkoa

Viisiviikoispäivän kunniaksi maisteltiin taas matolääkettä ja otettiin pentusten painot. Kovin tarkkoja painoja emme saaneet ( vaakassa 20 gramman tarkkuus noin ), sillä pennut eivät meinanneet pysyä vaa'assa kovinkaan hyvin :)

Brella on luontainen kyky - osaa poseerata jo pienenä. ( 1400g )

Bolli osasi myös, hieman autettuna, sillä tärkeämpää olisi ollut raapia ja purra sohvaa :) ( 1250g )

Bryja ei kans ois halunnut millään poseerata, vaan ois pitänyt pusutella minua! ( 1400g )

Brellir poseerasi ryhdikkäänä, mutta vain pieniä hetkiä kerrallaan, siksi piti vähän hillitä sitäkin. ( 1400g )

Barmi - kapinallinen - ois vaan istunut, mutta saatiin sentään melkein seisomiskuva siitäkin. ( 1500g )

Vielä se istumiskuva, eikö tällaista pentua tahdo kukaan? ( Pitääkö tämä ihanuus jättää kotiin *hehee* )

Niin ja sitten vielä muita kuvia a'la Barmi:

I just called to say "I love you"...

Teuvo... ooo-o... ota minut kyytiin...oo-o...

Elinpiiri laajenee

Pentuset ovat nyt himpun alle 5-viikkoisia ja niistä näkee yhtä sun toista. Jokainen pentu on hyvin "luoksetuleva" ja reipas, sellaisia selkeitä vetäytyjiä ei ole kukaan - onpahan vain vuorollaan joku vähän unisempi tai joku jo porukasta ekana hereillä. Luonteita erottuu kyllä jo:

Brella on ainajajokapaikassa, suunapäänä kaikkialla, yleensä myös kaikkien sisarustensa niskassa. Sellainen virtapaketti, että tulee emo-Ria pentuna mieleen :) Brella haukkui ensimmäisenä pentukopasta huomatessaan ihmisen tulevan. Käsittelyä Brella ei kuitenkaan vastusta millään tavalla.

Pennut saivat eilen ekaa kertaa luita: naudan kylkiluita ja kyllä - kyllä ne koiria on, hyvin maistui!

Bolli on nautiskelija. Se nautiskelee rauhassa ja ensimmäisenä hyvästä ruuasta, hellistä käsistä, naamaan suukottelusta ja sylissä lekottelusta. Se leikkii reippaasti, mutta on yleensä aina siellä "alakynnessä", mutta se ei tätä iloista tohottajaa taida haitata. Syntyessään pentueen isoin onkin nyt pentueen siroin ja pienin.

Isä-Källi on päästetty "eristyksistä" elämän elämää pentusten kanssa ja pennutkin pääsevät usein leikkimään pois pentuaitauksesta koko tupaan. Yläkuvassa tytöt tutustuvat isukkiin, etualalla Brella.

Bryja on semmoinen pikku-piia, joka on iloinen ja reipas, mutta selkeästi sisko-Brellaa rauhallisempi, tosi nujuuttaa veljensä tullen mennen ja tutustuu asioihin rauhassa, mutta rohkeasti. Topakka, topakka kääpiöpinserivauva, joka ei pidä suurta melua itsestään.

Pojat selättivät iskän :) Källi on hirmuisen hellä ja varovainen pentusten kanssa ja se asettelee jalkansakin kauniisti ja heittäytyy pentujen riepoteltavaksi ( näin alussa ehkä kauhuissaan, kuten kuvasta näkyy! ). Kukaan sitä ei pakottanut olemaan pentujen kanssa, ja se tahtoi tutustua jokaiseen, vaikka sitä hirmuisesti jännitti. Edessä Bolli, keskellä Brellir ja iskän päällä Barmi.

Brellir on päällepäsmäri sanan varsinaisessa merkityksessä. Se herää ensimmäisenä, tulee katsomaan kaikkea ensimmäisenä, on nujuuttamassa sisaruksiaan "komeimman" murinan säestyksellä ja on selkeästi dominoivin pentu. Brellir tarvitsee rakastavan kodin, jossa on selkeät rajat. Se ei kuitenkaan näytä hetkahtavan siitä, jos iso kolmivuotiaan kuormuri ajaa rajusti hieman lähelle tai joku pudottaa pienen leikkilentokoneen niskaan sohvalta. Kun tietää sen tarpeet ja osaa reippaasti suhtautua niihin ( ja ymmärtää, ettei se ehkä uhmatessaan uhmaa pahuuttaan vaan isoegoisuuttaan vaan ;) ), siitä tulee mitä mainioin koira mihin tahansa.

Ria jätti pennut Källin huoleksi ja nakersi naudan kylkiluuta sohvalla kaikessa rauhassa :)

Barmi on pikkuinen - eikun pentueen isoin jo - kiljukaula, jonka kiljukaulataipumus on kyllä jo aika ohimennyttä, sillä se leikkii hyvin reippaasti, eikä hätkähdä Brellirinkään kovista otteista, vaikkakin antaa isoveljelle hienosti periksi. Barmi on reippaasti touhuissa mukana, tutkii uusia asioita ja ihmisiä mutta omaa oikein selkeän mielipiteen siitä, saako ihminen esimerkiksi pitää häntä tassusta kiinni kynnenleikkuun aikana. Hyvänen aika sentään eieieieieieiei-uiuiuiuiuiuiui, mutta antaa kyllä leikata kynnet ja on senkin jälkeen hyvin reipas ja rakastava, jopa sille, joka ne kynnet leikkasi.

Bryja tahtoisi nuolla Merin naamaa :)

Ja Brellir purra Sinin käsiä - syliin kiipeämässä Bolli, lattialla vieressä Barmi.

Bryja on nätti tyttö :)

Barmi hyökkää lelun kimppuun.

Brellir saalisti dinosauruksen.

Brella "keskustelee" iskän kanssa ( nuo irvistykset ovat vain hämäystä ).

Nyt tuli vieraita, jatkamme toisella kertaa. Televisionkatselu jää toiseksi, kun näiden pentujen touhuja on niin mukava seurailla :) Tervetuloa katsomaan, jos kiinnostaa lapsiperheessä kasvanut, tutkitusti terveiden vanhempien hyvinhoidettu pentu! Myös uusille kodeille asetamme vaatimuksia: paperittomien koirien tehtailuun emme näitä pentuja myy, emmekä muihinkaan epäilyttäviin tehtäviin tai täysin tehtävättömäksi. Perheenjäseniksi, kainaloon, lenkille, näyttelyyn ja koiraharrastuksiin kylläkin. Eikä oikea, rotumääritelmän ja kennelliiton ja pevisa-määräysten mukainen kasvatus näillä pennuilla ole mitenkään poissuljettu, ovathan vanhemmat hyvin rotunsa mukaisia, hyviä edustajia.

Soita puh: 050-3610574/ Johanna, jos kääpiöpinserin pentu kiinnostaa.

HUOM! HUOM! Ilon ultra lähestyy: paimensukuinen lapinkoira Ilo ultrataan ensi viikon tiistaina 20.10. - seuraavat pentusuunnitelmat varmistuvat siis silloin!

( pentujen laskettu syntymäaika viikolla 47 - luovutus tammikuussa 2010 )

Uutta - ja pennut 4 viikkoa

Viikonloppu vierähti islanninhevosten jalostuksen peruskurssilla Lopella Kaakkolan islanninhevostilalla ja olipas mukavaa :) Paljon tuli tietoa ja tiedonjano vähintäänkin kasvoi myös issikoiden osalta ( ja Hetaa katseltiin sitten hyyyyyyyyyvinkin kriittisesti kotona kurssin jälkeen ).

Kurssin jälkeen ajeltiin vielä Huittisiin, ja kyytiin lähti Merin tuleva raviponi, koko perheen ihastus ja kotipihan ja laitumien kaunistus Lille, tuleva Pikkuvirran jalostustammakin sitten joskus, nyt 3v. Little Glitter ( i. Galant ). Lillessä on parasta monikin asia: se on Suomessa syntynyt ja lapsiperheessä kasvanut, se on hyvin palkittu useissa näyttelyissä ja se on ajolle opetettu ja jo kerran startattukin. Se on kaunis ja kiltti ja vireä ja iloinen poni. Olemme jo aivan rakastuneita, eikä ainakaan vähiten sen omistaja Meri:

Nyt totuttelemme ensin toisiimme ja sitten alamme ajamaan Lillellä. Tavoitteena olisi päästä sen kanssa raveihin - onneksi innokkaita kuskeja löytyy kyllä jo ennenkuin Meri saa toivottavasti ensi kesänä oman kortin.

Rian pennut täyttävät tänään 4 viikkoa, ja voi miten ne ovatkaan kasvaneet. Neljännen viikon kunniaksi annoin niiden käydä pentuaitauksen ulkopuolella kuka niistä halusi, ja Brellir oli eka joka halusi. Muut leikkivät hetken syönnin jälkeen pentuaitauksessaan ja painautuivat sitten nukkumaan emon lämpimään kylkeen. Siispä kuvat otamme ja esittelemme myöhemmin tänä iltana.

Barmi tuli liian lähelle kameraa :)

Varsinaiset potretit siis tässä tänä iltana, eli nyt:

Näin seisoo Aina Valpas Brella :)

Ja Aina Valpas Bolli ei pysynyt yhtään paikallaan ja oli vaarassa juosta sohvan reunan yli - mutta putoamisvaaraa ehkäisivät kaksi nopeaa ja tarkkaa avustajaani, jotka ottivat kiinni aina hyvissä ajoin. Tässä paras poseeraus kuin huippumalleissa konsanaan ( ketään ei tiputeta jatkosta ;)):

Ja Aina Valpas Bryja poseerasi ei millään tavalla :) Mutta se saa seisoa vaikka millä mutkalla, kun se on silti niin ihana. Niih.

Aina Valpas Brellir poseeraa ammattilaisen elkein Ikean hiiren innostamana ( se "tappoi" sitä hiirtä kovasti siinä ennen - tai sitten se vaan leikki sen kanssa "minä olen isompi ja vahvempi"-leikkiä ).

Ja Aina Valpas Barmi poseerasi myös näin. Tuleekohan näistä kahdesta pikkupojasta näyttelykoiria?

Ja sitten vielä naamat:

Tytöt ensin: vasemmalla Bryja ja oikealla Brella

Bryja luottaa kaikkiin ja nukahtaa kaikkien syliin - se ei stressaa asioista, jotka ovat olemassa ja tapahtuvat - ja se leikkii määrätietoisen varmasti mutta rauhallisesti sisarustensa ja pennuille annetujen lelujen kanssa.

Brella reagoi aina ja kaikkeen ja on skarppina joka hetki emonsa Rian pikku apurina. Se menee eikä meinaa, tekee eikä tuijota :) Brella tahtoo aktiivisen oman kodin :)

Bolli:

Bolli - vaikka nimi tarkoittaa isoa ja vahvaa miestä - on pieni ja siro poika, joka tahtoisi sellaisen kodin, jossa ymmärrettäisiin hyvän ruuan ystävää ja jossa voisi olla täytenä mukana kaikessa elämässä ja ehkä ottaa nokoset sylissä tai kainalossa sohvan mutkassa.

Brellir:

Brellir haastaa omat tulevat ihmisensä keksimään kaikenlaista kivaa - ja lupaa auttaa sen hauskan keksimisessä aina ja jokapaikassa ja ihan jokaikinen päivä ( ja yöllä se lupaa nukkua, jos uudessa kodissa niin ihan välttämättä vaaditaan ).

Barmi:

Barmi on oikeasti ihan iloinen koira, mutta se ottaa kuvissa tuollaisen hartaan surullisen ilmeen - ehkä siksi, että sille ilmoittautuisi joku ihana koti, jossa se pääsisi rakastetuksi perheenjäseneksi olemaan mukana melkein kaikessa, mitä ihmiset tekevät.

Vapaana on siis yksi tyttö ja kaksi poikaa.

Tarkat yksilöinnit varatuista tytöstä ja pojasta tehdään tässä lähiviikkoina.

Jos kiinnostuit, soita puh 050-3610574 ja kysy lisää.

Molemmat - tarkastetusti terveet ja hyväluonteiset - vanhemmat ovat nähtävissä pentujen luona.