Äidin tyttö ja iskän tyttö

Pentuaitauksessa kaikki hyvin. Pennut olisivat valmiita ottamaan haltuun kokonaan ja ainiaaksi koko meidän alakerran, mutta valitettavasti Ossi-yksivuotiaan vuoksi niiden elintilaa pitää päivisin rajoittaa. Mutta kun ne pääsevät vapaiksi koko alakertaan, mikään ei niitä pidättele poissa kissan raapimapuun alaosista, eteisestä tai tietokonehuoneesta. Ne sujuvasti työntelevät Jorin traktorileluja ( kuka sanoo, että koirat saisivat leikkiä vain koirille tarkoitetuilla leluilla?? - Vakavasti kuitenkin kehoitamme uusia koteja varmistamaan, että koiralle ON ikiomia leluja; lasten barbeilta lähtee helposti päät, kädet ja hiukset, traktoreiden renkaita varmasti tullaan pureskelemaan jne. jos lelujen luultaisi olevan yhteisiä! ), nappaavat yhden jos toisen lattialla lojuvan pehmolelun tai suurensuuren, isommille koirille tarkoitetun solmunarun. Tai keppihevosen ;)

Tytöt keppihevosen kimpussa. Brella näkyy kokonaan.

Pentujen luonteista on tullut enemmän esille. Bolli - on nimensä veroinen suuri, vahva mies, jos luonnetta arvioidaan ja jätetään huomioimatta se, että se on pentueen siroin ja pienin ;)

Bollia kutittaa :)

Brellir, jota jo tässä yhdessä vaiheessa "kauhistelin" päällepäsmäriksi, näyttää tasoittuneen. Bolli se on, joka on aina ja ensimmäisenä joka paikassa, juoksee keilapallon lailla toiset pennut kumoon, haukkuu ja paukkuu päällimmäisenä. Liekö muut kiusanneet sitä pikkuiseksi, ja se on päättänyt sisuuntua? Brellir on kyllä topakka, mutta mikään riidanhaastaja eikä enää oikein päällepäsmärikään se ei ole. Se on sopivan vahva tuleva lapsiperheen koira Lahteen :) Siitä tulee Pekka perheen pienimmäinen.

Ja Pekka ( Brellir ) tahtoo kiivetä emon sänkyyn.

Bryja on tasapainoinen, reipas ja sopivan riehakas. Se ei ole alimmainen eikä ylimmäinen, vaan sopivasti siitä keskeltä. Se miettii ennenkuin toimii, mutta on hyvin rohkea ja kontaktihakuinen. Bryja on valittu Aina Valpas-sijoitusnartuksi ja se lähtee punomaan "noituuksia" ( sen nimi tarkoittaa islantilaisessa mytologiassa noitaa ) Lapinlahdelle nuoren parin koiraksi. Bryjan tulevaa lempinimeä emme vielä tiedä, mutta tuskin tälle tyttöselle nimi on yhtään vaikeaa opetella.

Kuin kaksi marjaa - iskän tyttö Bryja vasemmalla ( näyttää naamasta samalta kuin Källi pentuna ) ja äidin tyttö Brella oikealla.

Brella on äidin tyttö. Se on luonteeltaan kuin Ria pienenä: aktiivinen ja osallistuvainen, reagoiva ja reipas. Se tarkkailee ihmisiä oppiakseen mahdollisimman kaiken ja se haastaa jatkuvasti ihmisen kekseliäisyyden. Se protestoi sekä Ria-emolle, että meille ihmisille, jos se suljetaan pentuaitaukseen hetkeä liian aikaisin, se muistaa kertoa mielipiteensä Hyvin Kuuluvalla Pienen Koiranpennun Äänellä, mutta mikään rettelöitsijä ei sekään ole. Se on vain Hyvin Paljon Virtaa Omaava Pieni Koira. Se tuijottaa suoraan silmiin ja voi melkein nähdä sen ajatuskuplan pään yläpuolella. Se pyytää ja saa äidiltä ylimääräiset huikat tissistä, vaikka ketään muuta Ria ei päästä pitkäksi aikaa tisuja enää repimään. Se pyytää päästä emon pedille ja näyttää siltä, että Ria pyytelee siltä anteeksi, kun ei osaa nostaa lastaan erikosipaikalla viereensä.

Äidin rakas Brella.

Bryja riehuu emon kanssa.

Ja Brella ottaa maitoa vaikka selällään kyydissä maaten. :o

Barmista unohtui laittaa kuvia:

Pikku-Barmi ihanuus on aivan hellyttävä paketti. Ja vielä ilman ikiomaa kotia ja sydäntä valloitettavaksi!

Ne ovat jo ihan oikeita koiria.

Pekka ei katso kameraan, koska sen ei tarvitse enää hurmata ketään - Bolli tähyilee erään tietyn ihmisen suuntaan ja Barmi tahtoo nähdä ikioman ihmisensä, joka ei ole vielä ilmoittautunut!

Ja Ilon masu jo pullottaa - nisät ovat punaiset. Jippii!!