sunnuntai 27. kesäkuuta 2010

Nyt minä olen senkin nähnyt!!

Nyt minä voin sanoa nähneeni myös sen, että kananpoikanen kuoriutuu. Ihmeellistä, ihmeellistä. Miten voi niin pienestä munasta tulla jotain niinkin isoa, niinkin valmista ja niinkin "helposti": Lämmittää ja huolehtii kääntämisestä ja kosteudesta. Ja miten se voi onnistua koneella - ja miten hienosti sen ihan oikea kanaemokin osaa tehdä. Voi ihmetys!!

Tätä reikää oli tehty koko aamupäivä.

Muna hytkyi, keikkui ja piipitti... kuori alkoi antaa periksi.

  Yhtäkkiä kuori antoi periksi ja tipu tuli esiin.

 Voi miten koville se ottikaan!

 Heti tipunen lähti liikenteeseen, hoiperteli suuntaan jos toiseen.
Se potkiskeli muita munia ja kellahti selälleen - kokonaan ulkona munasta!!

Annamme sen kuivua hetken hautomakoneessa ja siirrämme sitten sisarustensa joukkoon häkkiin lämpölampun alle. Aika ihanaa!! Lisää on vielä tulossa, luulen. Toivottavasti kaikki menee hyvin.

3 kommenttia:

  1. Onnea hienoista tipusista.

    Uskomattoman pieneen tilaan kananpojat tai yleensäkin linnun poikaset sopii. Kun katsoo syntynyttä, niin ei meinaa millään uskoa, että se on sopinut kuorien sisään.

    Onnea tipusten kesään, ja kaikkien muidenkin. <3

    VastaaPoista
  2. Mulla on kyllä sama fiilis ihmisen lapsestakin; vastasyntynyttä kun pitelee ei voi käsittää että se oikeasti mahtuu mahaan... :-)
    Onnea Pikkuvirralle ihanasta uudesta tipusesta!

    VastaaPoista
  3. Heips,

    Olen ilkeä ja heitän sinulle kuvahaasteen: http://rialti.blogspot.com/2010/06/kuvahaaste.html

    VastaaPoista