Eliksiiriä!

Eilen olin tallihommissa, kun Josefiina Iso-niminen kuttu juoksi luokseni ja takaisin vuohitalliin... ja takaisin luokseni. Ensin en ymmärtänyt asiaa, sillä Josefiina on oikea guru karkailemaan, ja oli sinäkin päivänä jo karannut kerran. Kuitenkin sillä tuntui olevan painokasta asiaa, sillä se käyttäytyi poikkeavasti.

Sitten kuulin sen: "Määäääääääääääääääääääärrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrräääääääääääääyyyyyyyyyyyyy", karmean pahalla äänellä määkäistyn vuohenhuudon. Kohta toisen, kolmannen. Arvasin: kätilöähän se Josefiina oli tullut hakemaan ja karsinassaan Katariina Suuri rääkyi supistusten tahtiin.

Vuohi, jos kuka, on dramaattinen synnyttäjä. Katariinalla ei tosiaankaan ollut mitään hätää. Kun pääsin sen luo, vedet olivat menneet, ja kili oli jo näkyvissä. Pää ja jalat sojottivat Katariinan perästä ja Katariina vaan huusi ponnistellessaan. Olisi äkkiä voinut luulla, että jotain on pahemminkin pielessä, mutta kun tartuin kahdella sormella kilin jalkoihin, se luiskahti ulos ja alkoi ravistella päätään. Rääkyvä mäkätyskin hiljeni ja Katariina keskittyi nuolemaan jälkikasvuaan.

Hänen korkeutensa: Anastasia Pieni e. Katariina Suuri ja i. Raa-raa-rasputin

 Katariina Suuri, joka oikeastaan ei ole edes kovin suuri - ehkä egoltaan vain ;)

Väsy tuli.

 Iloa ja valoa ja eliksiiriä, vuohenmaitoa. Ihan parasta maitoa ikinä.

Minä olen vuohi-ihminen. Ensimmäinen vuoheni oli Tiuku, ja se tuli minulle syksyllä 1994. Tiuku synnytti Helinän 14.4.1995, mutta sitä ennen sen kaveriksi tuli Minttu, ja meillä vieraili Roope-pukki. Minttu teki  kaksospukit Jalon ja Patrikin 16.4.1995 ja samana keväänä meille muutti tammikuussa poikinut Miina ja sen Madonna-kili. Parhaimmillaan - tai pahimmillaan - minulla oli lypsyssä vuohia 3 ja yhteensä vuohia 12, kun ystävältäni muutti vanha Emma ja sen kilit Peppi ja Muusa. Myös Mintun entinen kaveri Veera - joka meillä muuttui nimeltään Viiruksi - muutti meille. Niille hankin pukin: valkoisen nupon Kullervon, joka oli todella arka ja tuoksui tujakasti pukille :)

Elämäntilanne muuttui, ja myin Miinan ja muut rakkaat. Miinan tarina jatkui eräällä tutulla ja sieltä sitten sain elämäntilanteeni parannuttua taas vuohille sopivaksi kaksi kiliä, Alisan ( Miinan tytär ) ja Aadan. Kuttutytöt menivät sitten astutettavaksi Miinan uuteen kotiin ja tiineenä sieltä tuli takaisin vain Alisa, joka synnytti kilit Missin ja Visan. Visa leikattiin ja se eleli pikkupukkina kasvaen hurrrrrjan kokoiseksi. Myöhemmin kuulin, että sen tarina oli uudessa kodissa muuttunut niin, että se oli kuulemma tullut pukkina vihaiseksi ja pitänyt kastroida - HAH, kun sarvet sillä olivat kuin kutulla eikä vihaisuudesta koskaan tietoakaan :D

Meillä vaikutti myös Ressu-pukki, joka oli lopetusuhan alta meille tullut, astui Alisan ja sai aikaan kahdetkin pikkukilit, jotka muuttivat uusiin koteihin. Yritin taas luopua vuohista ja myin Alisan ja muut. Myöhemmin kuitenkin ne kävelivät taas elämääni ja niiden jälkeläisiä piti hankkia taas takaisin. PITI!! Taru oli suoraan Alisan tytär ( ja Alisa muuten suoraan tuolla aiemmin mainitun Patrikin tytär - Jalo kastroitiin jo pienenä ) ja Loru Alisan ja Ressun tyttärentytär. Taru ja Loru saivat kaverikseen ystävältäni Herra Hurmuri-pukin, joka myytiin sen tytärten tultua sukukypsiksi. Nyt tyttäristä Hertta elelee vielä ystäväperheessämme, oma Millimme teurastettiin sydän surua itkien keväällä - kun navettamme tilat näyttivät, että vuohille ei ole enää tilaa. Myös Tarun lopetutin miehelläni itkien ja parkuen...

Meillä ei ollut keväällä enää vuohia, sillä olin myynyt Herra Hurmurin, sekä Tarun ja Lorun aikaisemmat kilit, ja teurastanut Tarun ja Lorun ( koirille ruuaksi - luonnollista, vaikka niin karmealta kuulostaakin! ) ja myynyt aiemmin ystävältäni ostamat Josefiinan ja Katariinankin.

Kuitenkin, kuten totesin: vuohet ovat kuin bumerangi, sillä Josefiinan ja Katariinan ostaneen ihmisen elämäntilanne muuttui ja vuohet tulivat takaisin. Mukanaan niillä oli pikkupukki Raa-raa-rasputin, josta tuli nyt siis Anastasia Pienelle isä. Josefiina pysyttelee toistaiseksi vain tätivuohena, sillä ainakaan sen utare ei anna merkkejä tulevasta synnytyksestä lähiaikoina. Onpahan Rasputinilla sitten kaveri, kun Katariina hoivailee Anastasiaa muualla ( Josefiinan alettua puskemaan pientä - ehkä se ei omannäköisestään kilpailijasuloisuudesta oikein tykännyt? ).

Tämmöinen tarina, elämä vuohieni kanssa. Päässä muistissa kaikki tämä. Muistoissa monet rakkaat!