Tämä tässä palanen on ystävyyden puuta
Vaikka näyttäis: ihanhan tuo on jotain muuta
Ei tyhmä risu ole se, vaikka siltä näyttää
... Tai riippuu tietty siitä, mihin ystävyyttä käyttää
Kun pidät siitä kiinni, saat nähdä väriä
Joka kultaa elämän, ei koskaan häviä.
Se kantaa joskus reppuas jos se liikaa painaa
Se myös omaa iloansa ilomielin lainaa
Joku sulle joskus ehkä tarjoo väärää puuta
Lepertelee, lupaa tähtiä ja taivaan kuuta
Mut aidon ystävyyden voit kyllä tunnistaa
Kun vaikeuksien vaa’alla sitä punnitaan
Se puu jos hankaluuden liemestäkin punoo juurta
Siitä tietää voi: tämä on oikeaa ja suurta
Se kateutta vailla iloon tuntemaasi yhtyy
Ja rakkauden kukkia tuottamaan ryhtyy
Ei haittaa vaikka tämän oksan hävittäisit pois
Tiedän, että puu tuo oksat kietonut jo ois
Sun sydämesi ympärillä ystävyys tuo suojaa
Ja sinusta mä kiitän taivaan ja maan Luojaa
Johanna Niskanen 2008
Vaikka näyttäis: ihanhan tuo on jotain muuta
Ei tyhmä risu ole se, vaikka siltä näyttää
... Tai riippuu tietty siitä, mihin ystävyyttä käyttää
Kun pidät siitä kiinni, saat nähdä väriä
Joka kultaa elämän, ei koskaan häviä.
Se kantaa joskus reppuas jos se liikaa painaa
Se myös omaa iloansa ilomielin lainaa
Joku sulle joskus ehkä tarjoo väärää puuta
Lepertelee, lupaa tähtiä ja taivaan kuuta
Mut aidon ystävyyden voit kyllä tunnistaa
Kun vaikeuksien vaa’alla sitä punnitaan
Se puu jos hankaluuden liemestäkin punoo juurta
Siitä tietää voi: tämä on oikeaa ja suurta
Se kateutta vailla iloon tuntemaasi yhtyy
Ja rakkauden kukkia tuottamaan ryhtyy
Ei haittaa vaikka tämän oksan hävittäisit pois
Tiedän, että puu tuo oksat kietonut jo ois
Sun sydämesi ympärillä ystävyys tuo suojaa
Ja sinusta mä kiitän taivaan ja maan Luojaa
Johanna Niskanen 2008
( Kopiointi kielletty - saa lainata LUVALLA, kysy lupa ainavalpas(at)gmail.com )
Minun ystäväni on kuin villasukka
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti